Tutkimuksen aiheen valinta ja tutkimussuunnitelman tekeminen

Hei! 

Tämä on blogin ensimäinen kirjoitus ja tänään ajattelin käsitellä aiheita "tukimuksen aiheen valinta ja tutkimussuunnitelman tekeminen". Tämä blogi kulkee otsikon "Tutkimuspäiväkirja" alla ja on osasuoritus Oulun Yliopiston opintojaksosta "Tutkimusmenetelmien soveltaminen terveystieteissä 10op". 

TUTKIMUSAIHEEN VALINTA

Periaatteessa voidaan sanoa, että oikeastaan mitä tahansa voidaan tutkia. Ilmiöt eivät välttämättä eroa eri tieteenalojen välillä, mutta yleensä näkökulma josta ilmiötä tutkitaan, on erilainen. Tutkimusaihe on voinut tulla esille oman arjen, työelämän tai koulutuksen kautta. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan tutkimusaihe voi tulla suoraan vaikkapa opettajalta, ohjaajalta tai tutkimusryhmän sisältä. (Kanste & Siira.) Tein oman kandidaatintutkielmani aiheesta "Isien kokemalle synnytyksen jälkeiselle masennukselle altistavat tekijät". Minulla ei ole kokemusta aiheesta oman lähipiirini kautta, mutta aihe nousi esille esikoista odottaessani neuvolan perhevalmennuksessa. Joku esitti hieman aihettani sivuavan kysymyksen, johon terveydenhoitaja ei osannut vastata koska ei ollut koskaan kuullut kyseisen aiheen tutkimukesta.Silloin mieleeni juolahti ajatus, että olisiko tässä juuri etsimäni "tiedon aukko"...

Ennen aiheen valintaa tulisikin löytää juuri tuo "tiedon aukko", eli kysymys johon tutkimus pyrkii vastaamaan ja sen myötä tuomaan tieteenalalle jotakin uutta, uudesta näkökulmasta. Tutkimusaiheen valinnassa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti omaan kiinnostukseen. Jos tutkijalla ei ole mitään mielenkiintoa aihetta kostaan, voi se näkyä tutkimuksesta läpi ja pahimmassa tapauksessa jopa vaikuttaa tutkimuksen etenemiseen ja tuloksiin.(Kanste & Siira.)

Jotkin tutkimusaiheet mielletään arkaluontoisiksi. Tälläisia aiheita ovat esimerkiksi sellaiset, jotka herättävät pelon tuntemuksia tai ovat intiimejä. Arkaluontoisia aiheita saattavat olla myös seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttajia tai vaikkapa lapsia koskevat aiheet. (Kanste & Siira.) Koen kandidaatin tutkielmani aiheen olevan arkaluontoinen erityisesti silloin, kun se on sidottu suomalaiseen kulttuuriin. Synnytyksen jälkeinen masennus on itsessään jo melko vaiettu aihe ja etenkin isen näkökulmasta lähes täysin vaiettu. Myös kulttuurilliset asenteet miehisyyteen, miesten tunteisiin ja mielenterveysongelmiin liittyen tuovat tutkimuksen tekemiselle omia haasteitaan. 

Usein tutkimuksen tekeminen aloitaan tutkimusongelman ja -kysymysten määrittelystä, jonka jälkeen edetään menetelmävalintoihin ja aineistonkeruuseen. Joskus voi kuitenkin olla tarpeen edetä toisinkin päin. Jos tutkimus alkaakin jo olemassa olevasta aineistosta, niin on erityisen tarkkaan otettava huomioon mihin tarkoitukseen aineisto on aluperin kerätty, kenen toimesta ja soveltuuko aineisto ylipäänsä uudelleen arvioitavaksi. (Kanste & Siira.)

TUTKIMUSSUUNNITELMAN TEKEMINEN

Tutkimussuunnitelman tarkoituksena on asettaa tutkimuksen tavoite ja ohjata tavoitteen saavuttamista. Tutkimussuunnitelmasta ilmenee, mitä, miksi ja miten tutkitaan ja se on edellytys tutkimusluvan saamiseen. (Huhtakangas.) 

Tutkimussuunnitelma koostuu yleensä seitsemästä eri kohdasta, joita ovat:

• Tiivistelmä
• Johdanto/tutkimuksen lähtökohdat/tausta
• Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys/-ongelma/-tehtävä
• Tutkimusmenetelmät ja aineisto
• Eettiset lähtökohdat
• Luotettavuus
• Aikataulu, rahoitus ja resurssit (Huhtakangas.)

Tiivistelmän tarkoituksena on antaa lukijalle nopea yleiskuvaus tutkimuksesta, sen tarkoituksesta, tavoitteesta ja keskeisistä tutkimusmenetelmistä. Se tehdään usein viimeisenä, kun kaikki tutkimuksen keskeiset kohdat ovat selvillä. Tiivistelmästä tulee käydä ilmi edellä mainittujen lisäksi  myös odotetut tutkimustulokset sekä avainsanat. (Huhtakangas.)

Johdannon tehtävänä on johdatella lukija aiheeseen. Siitä käy ilmi tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat, Johdannossa aiheen valinta, tehdyt rajaukset sekä valittu näkökulma perustellaan tieteelliseen tutkimustietoon nojaten sekä määritellään keskeiset käsitteet. Johdannossa esitellään myös tutkimuksen merkitys ja hyödynnettävyys, mutta kirjoitusasussa tulisi välttää liian laajaa ilmaisua, painottaen vain siihen mikä on merkityksellistä juuri tämän tutkimuksen kannalta. (Huhtakangas.)

Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys (tai ongelma/tehtävä) määritellään omassa kappaleessaan. Tutkimuskysymyksessä kysytään vain sen verran, mihin tutkimuksen tuloksilla tullaan ja pystytään vastaamaan kun taas tarkoitus määritellään hieman laajemmin, yleensä joko ilmiötä kuvailevaksi, selittäväksi tai vertailevaksi. Tavoitteessa taas voidaan hyödyntää tutkimuksen merkitystä tai hyödynnettävyyttä. Tulee muistaa, että käsitteitä käytetään johdonmukaisesti sekä tavoitteen, tarkoituksen että tutkimuskysymyksen määrittelyssä aina otsikointiin saakka. (Huhtakangas.)

Tutkimusmenetelmät ja aineisto- osiossa kuvataan käytettävät menetelmät mahdollisimman tarkasti. Kerrotaan mistä ja keneltä aineisto kerätään sekä miten ja milloin aineisto kerätään. Analyysimenetelmä perustellaan niin että se on linjassa aineiston ja tutkimuksen tavoitteen kanssa. Perustelut pohjautuvat tutkimusmenetelmäkirjallisuuteen. (Huhtakangas.)

Eettisien lähtökohtien määrittelyssä on hyvä käyttää tutkimuseettisen neuvottelukunnan teosta "hyvä tieteellinen käytäntö". Eettisten periaatteiden noudattaminen kaikissa tutkimuksen vaiheissa on erittäin tärkeää ja tämä tulee kirjata tutkimussuunnitelmaan. Tutkimussuunnitelmasta käy ilmi, mistä ja miten tutkimuslupa haetaan ja jos eettisen toimikunnan ennakkoarviointia tarvitaan, mistä ja miten se haetaan. Eettisissä lähtökohdissa kerrotaan, kuinka tutkittavien anonymiteetti suojataan ja osallistumisen vapaaehtoisuus varmistetaan. Kerrotaan kuinka tietoon perustuva suostumus aiotaan hankkia ja kuinka tutkimusaineistoa tullaan käsittelemään, säilyttämään ja hävittämään. Myös tutkijan oman asemoitumisen eettisyyttä tulee tarkastella. (Huhtakangas.)

Tutkimuksen luotettavuudesta tulee tutkimussuunnitelmaan kirjata, mitkä tekijät vahvistavat ja heikentävät tutkimuksen luotettavuutta ja kuinka nämä tekijät aiotaan ottaa huomioon. Luotettavuuden arviointiin vaikuttaa onko kyseessä määrällinen vai laadullinen tutkimus. Lisää tietoa määrällisen tutkimuksen luotettavuudesta löydät täältä ja laadullisen tutkimuksen luotettavuudesta täältä. (Huhtakangas.)

Aikataulu, rahoitus ja resurssit- osio sisältää realistisen arvion aikataulusta, mikä yleensä koostuu tutkimuksen eri vaiheista. Jos tutkimuksella on ulkopuolisia rahoittajia, tulee suunnitelmasta käydä ilmi ketä nämä rahoittajat ovat, paljonko rahoitus kokonaisuudessaan on sekä miten ja mihin rahoitus käytetään. Jos rahoitus on vasta hakuvaiheessa, selvitetään suunnitelmassa mistä ja kuinka sitä aiotaan hakea.  Resursseista puolestaan määritellään tutkimusryhmä ja mahdolliset yhteistyötahot. Näistä molemmista eritellään jäsenten tehtävät ja roolit. (Huhtakangas.)

Kuten edellä esitetystä koosteesta voi huomata, tutkimussuunnitelman tekeminen on monivaiheinen prosessi joka vie varmasti suuren määrän aikaa. Voidaan kuitenkin sanoa, että mitä enemmän tutkimussuunnitelman tekemiseen panostaa niin sitä helpomi tutkimus on itsessään toteuttaa, kun kaikki vaiheet on jo etukäteen tarkoin määritelty.

Seuraavassa tekstissäni aion käsitellä aihetta "määrällisen tutkimuksen raportointi ja luotettavuus". Toivottavasti jaksatte pysyä matkassa mukana, lukuintoa!

LÄHTEET:
Huhtakangas M. Luentomateriaali. 18.9.2019.
Kanste O & Siira H. Luentomateriaali. 18.9.2019.