Laadullisen tutkimuksen raportointi ja luotettavuus

Hei!
Tällä kertaa aiheena on laadullisen tutkimuksen raportointi ja luotettavuus. Tulen todennäköisesti toteuttamaan Pro Gradu- tutkielmani laadullisena haastattelututkimuksena. Olen ajatellut jatkaa jo aiemmin ilmi käyneestä kandidaatintutkielmani aiheesta ja minua kiinnostavat erityisesti isien kokemukset synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, millaista masennus on ja kuinka se ilmenee arjessa. Laadullisen tutkimuksen raportointi ja luotettavuus ovat oman tutkimukseni kannalta siis erittäin tärkeitä aiheita.

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI

Yleisesti laadullisesta tutkimuksesta voidaan sanoa, että sen vahvuuksia ovat kontekstisidonnaisuus, subjektiivisuus, valikoituneisuus sekä osallistujien määrän vähyys. Pääpiirteittäin laadullisen tutkimuksen raportointi on hyvin samankaltaista kuin muissakin tutkimuksissa (kts. määrällisen tutkimuksen raportointi ja luotettavuus). Aluksi tutkimusta varten tehdään aina tutkimussuunnitelma, missä tutkija kuvaa mitä aikoo tehdä, miten ja miksi. Tätä suunnitelmaa pohjana käyttäen, muodostetaan tutkimusraportti jossa kuvataan kuinka aikomukset ovat toteutuneet ja arvioidaan kuinka siinä on onnistuttu. Raporttia laadittaessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, kuinka tutkimusprosessi, tulokset ja johtopäätökset saadaan ilmaistua lukijalle mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi. (Kuivila.)

Laadullisen tutkimuksen raportoinnissa korostuu osallistujien kuulluksi ja ymmärretyksi tekeminen. Tulokset eivät löydy (vrt. määrällinen tutkimus) tai nouse esiin, vaan tutkijan on kerrottava ja kuvailtava ne näkyväksi ja olemassa oleviksi. Voidaan siis sanoa, että tulokset eivät koostu pelkästään osallistujien ymmärryksestä ja käsityksistä asiaan, vaan muokkaantuvat tutkijan analyysiprosessin seurauksena. (Kuivila.)

Analyysiprosessissa laadullisesta aineistosta etsitään tutkimuskysymykseen vastaavat kohdat, näistä kohdista pelkistetään yksinkertaiset ilmaukset. Samaa tarkoittavat pelkistetyt ilmaukset kootaan alaluokkiin ja alaluokat jaotellaan niitä kuvaaviin yläluokkiin. (Kuivila.)

Kun tutkimuksen tuloksia raportoidaan, on erittäin tärkeää muistuttaa mieleensä laadullisen tutkimuksen vahvuudet ja tiedostaa laadullisen tutkimuksen lähtökohdat. Tutkimusta ei kuitenkaan pidä vähätellä, ilmoittamalla esim. että tuloksia ei voida yleistää vaan tulisi ennemmin keskittyä tulosten vahvuuksiin. Raportoidessa olisi hyvä pohtia, heijastaako tutkimus osallistujien kokemuksia, täyttääkö tutkimus ilmiöön liittyviä tiedonpuutteita ja tukeeko aikaisempi tieto tutkimuksen tuloksia vai ovatko ne kenties ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa. (Kuivila.)

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS

Tutkimuksen luotettavuuteen kiinnittämään huomiota koko tutkimusprosessin ajan. (Polit & Beck 2012). Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioidessa usein tarkastellaan erityisesti "totuutta" ja "objektiivista tietoa". Totuuden näkökulmaa voidaan tarkastella neljän erilaisen teorian pohjalta, joita ovat totuuden korrespondenssiteoria, totuuden koherenssiteoria, pragmaattinen totuusteoria sekä konsensukseen perustuva totuusteoria. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) 

Korrespondenssiteorian näkökulmasta väite on totta jos se vastaa todellisuutta ja paikkaansapitävyyden voi todentaa aistien avulla. Koherenssiteoriassa taas väitettä pidetään totena, jos se on yhtä pitävä tai johdonmukainen kuin muut jo todeksi todetut väitteet. Pragmaattisessa totuusteoriassa tarkastellaan väitteen käytännöllisiä seuraamuksia, eli väite on tosi jos se toimii ja on hyödyllinen. Konsensukseen perustuvassa totuusteoriassa puolestaan että väitteen totuus on ihmisten luoman yhteisymmärryksen varassa. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) 

Kun tarkastellaan laadullisen tutkimuksen objektiivisuutta, otetaan huomioon sekä tutkimuksen luotettavuus että puolueettomuus. Puolueettomuuteen liittyy vahvasti tutkijan omat ennakkoajatukset ja se, pystyykö hän ymmärtämään ja kuulemaan tiedonantajia itsenään. (Tuomi & Sarajärvi 2009.). 

Validiteetti- ja reliabiliteetti-käsitteet käydään läpi kirjoituksessa "määrällisen tutkimuksen raportointi ja luotettavuus", joten en avaa niitä nyt tässä. Ko. käsitteiden käytöstä laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa on muutenkin käyty paljon keskustelua, koska lähtökohtaisesti ne ovat muodostuneet määrällisen tutkimuksen tarpeita mukaillen. 

Yleisesti voidaan sanoa, että laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnille ei ole olemassa mitään selkeitä ohjeita. Jokainen tutkimus on arvioitava tapauskohtaisesti. Aina on muistetta kuitenkin, että jokainen tutkimus arvioidaan kokonaisuutena, jolloin sen sisäinen johdonmukaisuus eli koherenssi painottuu. (Tuomi & Sarajärvi 2009.) 

Jos pohditaan oman tutkimusaiheeni luotettavuutta ja tutkijan puolueettomuutta, uskoisin että pystyn olemaan tutkittaviin nähden melko objektiivinen. Itselläni ei ole lainkaan kokemusta isien kokemasta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, ei siviilielämästä eikä työn puolesta. Omat ennakkokäsitykseni eivät siis todennäköisesti juurikaan tule ohjaamaan toimintaani tutkijana. 

LÄHTEET:

Kuivila H. Luentomateriaali. 30.10.2019

Kyngäs H. Luentomateriaali. 30.10.2019
Polit DF & Beck CT (2012) Nursing research. Generating ja Assessing Evidence for Nursing Practise. Lippincott Williams & Wilkins. Philadelphia.
Tuomi J. & Sarajärvi A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (6. uud. laitos). Helsinki: Tammi. 

Määrällisen tutkimuksen raportointi ja luotettavuus

Hei taas! Tässä tekstissä käsittelen aiheita "määrällisen tutkimuksen raportointi ja luotettavuus". Toivottavasti osaan tiivistää asian niin ettei mitään oleellista jää pois. Itselleni määrällinen tutkimus on aina ollut jonkinlainen "mörkö" ja siitä on vain herännyt ajatus, että ihmisiä tutkittaessa heitä ei voi muuttaa numeroiksi. Tämä ei tietenkään kuvaa määrällistä tutkimusta lainkaan, mutta ehkä ajatuksen taustalla on jonkinlainen pelko lähteä tekemään johtopäätöksiä pelkistä numeroista.

MÄÄRÄLLISEN TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI

Lähdetään liikkeelle tutkimuksen raportoinnista ja erityisesti raportin rakenteesta. Tutkimusraportti sisältää tutkimuksen nimen, tiivistelmän sekä sisällysluettelon. Siinä on määritelty tutkimusongelma tai hypoteesi, sekä tutkimuksen tarkoitus. Raportista käy ilmi tutkimuksen tekijä, tilaaja, mahdolliset taustaorganisaatiot ja rahoittajat. Raporttiin on kirjattu myös tutkimuksen aikataulu, aihepiirin taustat, tutkimusaiheeseen liittyvä teoria ja keskeiset käsitteet. Aineistotyyppi on kuvailtu, eli onko kyseessä esim. posti- tai verkkokysely vai haastattelu. Myös käytetyn mittarin pääkysymykset käyvät vastausvaihtoehtoineen ilmi. (Saarela a.)

Tutkimusraportissa on kuvattu tutkimuksen perusjoukko sekä otantamenetelmä ja otoksen koko.  Tästä käy myös ilmi otoksen kattavuus ja edustavuus perusjoukossa.  Aineistonkeruun ajankohta on ilmoitettu tarkasti, sisältäen myös muistutusten lähettäminen. Vastausprosentti, aneiston katoanalyysi ja arviointi kadon merkityksestä tuloksiin ovat kirjattuna raporttiin. Tulokset on raportoitu sekä esitetty kuvioiden, taulukoiden ja tekstin avulla. Myös tulosten tulkinta on osa raporttia. Tutkimuksen reliabiliteetin ja validiteetin arviointi löytyy pohdinta-osiosta. Lopuksi raportista löytyy vielä lähdeluettelo sekä tarvittaessa tutkimuksen liitteet. (Saarela a.)

Määrällisen tutkimuksen raportoijalla on suuri vastuu, sillä on osattava perustella erittäin hyvin  jos raportista jätetään joitakin tutkimuksen osia pois. Tutkijan täytyy pohtia, miksi ja miten rajauksia on tehty ja onko ne tehty oikein. Tutkijan vastuulla on myös, että lukija saa raportin avulla riittävästi tietoa siitä, miten tutkimus on toteutettu sekä miten uskottavia ja vakuuttavia tulokset ovat. Tulosten raportoinnissa tulisikin keskittyä ennenkaikkea uuden tiedon raportointiin ja jos asiasta löytyy jo ennestään paljon tutkimustietoa, niin olisi tärkeää vertailla tutkimuksen tuloksia aikaisempiin tuloksiin. Tutkimus raportoidaan keskustelevasti, objektiivisesti ja argumentoivasti, noudattaen hyvää asiatyyliä ja yleiskieltä. Raportin sisältöjen tulee aina olla perusteltuja, jotka nojaavat asianmukaisiin lähteisiin sekä tutkimustietoon ja raportista tulee jäädä vaikutelma puolueettomuudesta. (Saarela a.)

Tulosten raportoinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että tulkinta pidetään mahdollisimman vähäisenä. Määrällisen tutkimuksen tulosten raportoinnissa keskitytään ainaa "tuloslukuihin", joiden perusteella lukija voi itse tehdä omat johtopäätöksensä. Yleisen kuvauksen jälkeen esitetään tiedot ensisijaisista analyyseistä. Keskitytään raportoidaan olennaiset luvut ja niiden erot ja erityisesti ne, mitkä tarjoavat uutta tietoa. Tässä kohtaa kaikki valinnat on kuitenkin pystyttävä perustelemaan, etteivät ne nojaa tutkijan omaan mielipiteeseen. (Saarela a.) Määrällisen tutkimuksen raportoinnin tulisikin aina olla keskustelevaa, objektiivista ja argumentoivaa (Vilkka 2007).

Tulosten tulkinta raportoidaan pohdinta-oisossa. On huomioitava, että kaikki esillenostetut tulokset ovat mukana myös tulososiossa. Tutkimusta tulisi tarkastella kriittisesti ja lopuksi päättää pohdinta "suuremmassa mittakaavassa", kuten vaikutuksilla käytäntöihin, poliittisiin ongelmiin ja jatkotutkimushaasteisiin. (Saarela a.) Lopuksi voidaan siis todeta että koko määrällisen tutkimuksen tutkimusrapotissa korostuvat innostava esitystapa, keskusteleva ote, objektiivisuu sekä argumentaatio (Vilkka 2007.)

MÄÄRÄLLISEN TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS

Tutkimuksen luotettavuutta arviointiin liittyen voidaan sanoa olevan kaksi keskeistä käsitettä. Nämä keskeisest käsitteet ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Reliabiliteetilla tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin mittaus pystyy antamaan ei-sattumanvaraisia tuloksia ja ovatko mittaustulokset toistettavisssa. Tutkimuksen reliaabeliutta tulee arvioida tutkimuksen aikana, mutta sitä voidaan arvioida myös tutkimuksen jälkeen. Huomoidaan kuinka onnistuneesti otos edustaa perusjoukkoa, mikä on vastausprosentti, miten huolellisesti muuttujia koskevat tiedot on syötetty ja kuinka kattavasti tutkittavia asioita voidaan mittarilla mitata. (Saarela b.)

Kun arvioidaan jonkin tietyn mittarin reliabiliteettia, mittarina käytetään usein Cronbachin alphaa. Mitä suurempi arvo saadaan, sitä yhtenäisempi mittari on. Mittarin reliabiliteettia tarkastellessa huomioidaan pystyvyys, sisäinen johdonmukaisuus sekä vastaavuus. Pystyvyydellä tarkoitetaan sitä, saadaanko sama tulos eri mittauskerroilla ja pysyvätkö tulokset samoina toistuvissa mittauksissa. Sisäinen johdonmukaisuus puolestaan kuvaa mittarin eri osioiden kykyä mitata samaa asiaa. Vastaavuudella tarkoitaan eri mittaustulosten samanlaisuuden astetta. Mittarin reliabiliteettiin vaikuttavia tekijöitä ovat mittarin esitestaus, vastausohjeet, mittarin selkeys, mittaajien koulutus, tutkimusjäjrestelyjen muuttumattomuus mittauksen ajan sekä ulkoisten virhetekijöiden huomioiminen. (Saarela b.)

Validiteetilla tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin mittarilla tai tutkimusmenetelmällä pystytään mittaamaan mittaamisen kohteena olevaa asiaa sekä systemaattisen vihreen puuttumista. Tutkimuksen  validiteettiin vaikuttaa se, kuinka hyvin tutkija on onnistunut operationalisoimaan teoreettiset käsitteet arkikielelle, kuinka hyvin mittarin kysymysten ja vastausvaihtoehtojen muotoilu ja sisältö on onnistunut, miten onnistunut on valikon asteikon toimivuus ja millaisia epätarkkuuksia mittariin sisältyy. (Saarela b.)

Mittarin validiteettia arvioidessa tarkastellaan face-, sisältö-, rakenne- sekä kriteerivaliditeettia. Face-validiteetilla tarkoitetaan sitä, näyttääkö mittari mittaavan tutkittavaa ilmiötä. Sisältövaliditeetti taas tarkoittaa sitä, kattavatko mittarin kysymykset riittävän laajasti tutkittavat käsitteet. Rakennevaliditeetti eli ts. käsitevaliditeetti, teoreettinen validiteetti kuvaa sitä, kuinka hyvin teoreettinen lähestymistapa on valittu ja onko käytetty oikeita käsitteitä. Kriteetrivaliditeettia arioidessa verrataan mittarilla saatua arvoa johonkin kriteeriin, jonka tiedetään myös mittaavan tutkittavaa ominaisuutta. (Saarela b.)

Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa tarkastellaan sekä sisäistä validiteettia että ulkoista validiteettia. Sisäistä validiteettia arvioidessa kiinnitetään huomiota siihen, johtuvatko tulokset ainoastaan tutkimusasetelmasta, eivätkä sekoittavista tekijöistä. Ulkoisen validiteetin arvioinnissa taas tarkastellaan tutkimustulosten yleistettävyyttä. Reliaabelius ja validius yhdessä vaikuttavat tutkimuksen kokonaisluotettavuuteen. Näistä tärkeimpänä voidaan pitää, että tutkimus edustaa perusjoukkoa ja satunnaisvirheitä on mahdollisimman vähän. Kokonaisluotettavuutta voidaan arvioida vaikkapa uusintamittauksella. (Saarela b.) 

Tutkimuksen luotettavuus vakuutetaan osallistujille jo saatekirjeessä ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni. Tutkimusraportista saa käydä ilmi vain sellaisia asioita, jotka eivät ole luottamuksellisia tai riko vaitiololupausta tai salassapitovelvollisuutta (Vilkka 2007).

LÄHTEET:

Saarela K. (a) Luentomateriaali. 18.9.2019.
Saarela  K. (b)Luentomateriaali. 16.10.2019
Vilkka H. 2007. Tutki ja mittaa, Määrällisen tutkimuksen perusteet. Saatavana: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/98723/Tutki-ja-mittaa_2007.pdf

Tutkimuksen aiheen valinta ja tutkimussuunnitelman tekeminen

Hei! 

Tämä on blogin ensimäinen kirjoitus ja tänään ajattelin käsitellä aiheita "tukimuksen aiheen valinta ja tutkimussuunnitelman tekeminen". Tämä blogi kulkee otsikon "Tutkimuspäiväkirja" alla ja on osasuoritus Oulun Yliopiston opintojaksosta "Tutkimusmenetelmien soveltaminen terveystieteissä 10op". 

TUTKIMUSAIHEEN VALINTA

Periaatteessa voidaan sanoa, että oikeastaan mitä tahansa voidaan tutkia. Ilmiöt eivät välttämättä eroa eri tieteenalojen välillä, mutta yleensä näkökulma josta ilmiötä tutkitaan, on erilainen. Tutkimusaihe on voinut tulla esille oman arjen, työelämän tai koulutuksen kautta. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan tutkimusaihe voi tulla suoraan vaikkapa opettajalta, ohjaajalta tai tutkimusryhmän sisältä. (Kanste & Siira.) Tein oman kandidaatintutkielmani aiheesta "Isien kokemalle synnytyksen jälkeiselle masennukselle altistavat tekijät". Minulla ei ole kokemusta aiheesta oman lähipiirini kautta, mutta aihe nousi esille esikoista odottaessani neuvolan perhevalmennuksessa. Joku esitti hieman aihettani sivuavan kysymyksen, johon terveydenhoitaja ei osannut vastata koska ei ollut koskaan kuullut kyseisen aiheen tutkimukesta.Silloin mieleeni juolahti ajatus, että olisiko tässä juuri etsimäni "tiedon aukko"...

Ennen aiheen valintaa tulisikin löytää juuri tuo "tiedon aukko", eli kysymys johon tutkimus pyrkii vastaamaan ja sen myötä tuomaan tieteenalalle jotakin uutta, uudesta näkökulmasta. Tutkimusaiheen valinnassa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti omaan kiinnostukseen. Jos tutkijalla ei ole mitään mielenkiintoa aihetta kostaan, voi se näkyä tutkimuksesta läpi ja pahimmassa tapauksessa jopa vaikuttaa tutkimuksen etenemiseen ja tuloksiin.(Kanste & Siira.)

Jotkin tutkimusaiheet mielletään arkaluontoisiksi. Tälläisia aiheita ovat esimerkiksi sellaiset, jotka herättävät pelon tuntemuksia tai ovat intiimejä. Arkaluontoisia aiheita saattavat olla myös seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttajia tai vaikkapa lapsia koskevat aiheet. (Kanste & Siira.) Koen kandidaatin tutkielmani aiheen olevan arkaluontoinen erityisesti silloin, kun se on sidottu suomalaiseen kulttuuriin. Synnytyksen jälkeinen masennus on itsessään jo melko vaiettu aihe ja etenkin isen näkökulmasta lähes täysin vaiettu. Myös kulttuurilliset asenteet miehisyyteen, miesten tunteisiin ja mielenterveysongelmiin liittyen tuovat tutkimuksen tekemiselle omia haasteitaan. 

Usein tutkimuksen tekeminen aloitaan tutkimusongelman ja -kysymysten määrittelystä, jonka jälkeen edetään menetelmävalintoihin ja aineistonkeruuseen. Joskus voi kuitenkin olla tarpeen edetä toisinkin päin. Jos tutkimus alkaakin jo olemassa olevasta aineistosta, niin on erityisen tarkkaan otettava huomioon mihin tarkoitukseen aineisto on aluperin kerätty, kenen toimesta ja soveltuuko aineisto ylipäänsä uudelleen arvioitavaksi. (Kanste & Siira.)

TUTKIMUSSUUNNITELMAN TEKEMINEN

Tutkimussuunnitelman tarkoituksena on asettaa tutkimuksen tavoite ja ohjata tavoitteen saavuttamista. Tutkimussuunnitelmasta ilmenee, mitä, miksi ja miten tutkitaan ja se on edellytys tutkimusluvan saamiseen. (Huhtakangas.) 

Tutkimussuunnitelma koostuu yleensä seitsemästä eri kohdasta, joita ovat:

• Tiivistelmä
• Johdanto/tutkimuksen lähtökohdat/tausta
• Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys/-ongelma/-tehtävä
• Tutkimusmenetelmät ja aineisto
• Eettiset lähtökohdat
• Luotettavuus
• Aikataulu, rahoitus ja resurssit (Huhtakangas.)

Tiivistelmän tarkoituksena on antaa lukijalle nopea yleiskuvaus tutkimuksesta, sen tarkoituksesta, tavoitteesta ja keskeisistä tutkimusmenetelmistä. Se tehdään usein viimeisenä, kun kaikki tutkimuksen keskeiset kohdat ovat selvillä. Tiivistelmästä tulee käydä ilmi edellä mainittujen lisäksi  myös odotetut tutkimustulokset sekä avainsanat. (Huhtakangas.)

Johdannon tehtävänä on johdatella lukija aiheeseen. Siitä käy ilmi tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat, Johdannossa aiheen valinta, tehdyt rajaukset sekä valittu näkökulma perustellaan tieteelliseen tutkimustietoon nojaten sekä määritellään keskeiset käsitteet. Johdannossa esitellään myös tutkimuksen merkitys ja hyödynnettävyys, mutta kirjoitusasussa tulisi välttää liian laajaa ilmaisua, painottaen vain siihen mikä on merkityksellistä juuri tämän tutkimuksen kannalta. (Huhtakangas.)

Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys (tai ongelma/tehtävä) määritellään omassa kappaleessaan. Tutkimuskysymyksessä kysytään vain sen verran, mihin tutkimuksen tuloksilla tullaan ja pystytään vastaamaan kun taas tarkoitus määritellään hieman laajemmin, yleensä joko ilmiötä kuvailevaksi, selittäväksi tai vertailevaksi. Tavoitteessa taas voidaan hyödyntää tutkimuksen merkitystä tai hyödynnettävyyttä. Tulee muistaa, että käsitteitä käytetään johdonmukaisesti sekä tavoitteen, tarkoituksen että tutkimuskysymyksen määrittelyssä aina otsikointiin saakka. (Huhtakangas.)

Tutkimusmenetelmät ja aineisto- osiossa kuvataan käytettävät menetelmät mahdollisimman tarkasti. Kerrotaan mistä ja keneltä aineisto kerätään sekä miten ja milloin aineisto kerätään. Analyysimenetelmä perustellaan niin että se on linjassa aineiston ja tutkimuksen tavoitteen kanssa. Perustelut pohjautuvat tutkimusmenetelmäkirjallisuuteen. (Huhtakangas.)

Eettisien lähtökohtien määrittelyssä on hyvä käyttää tutkimuseettisen neuvottelukunnan teosta "hyvä tieteellinen käytäntö". Eettisten periaatteiden noudattaminen kaikissa tutkimuksen vaiheissa on erittäin tärkeää ja tämä tulee kirjata tutkimussuunnitelmaan. Tutkimussuunnitelmasta käy ilmi, mistä ja miten tutkimuslupa haetaan ja jos eettisen toimikunnan ennakkoarviointia tarvitaan, mistä ja miten se haetaan. Eettisissä lähtökohdissa kerrotaan, kuinka tutkittavien anonymiteetti suojataan ja osallistumisen vapaaehtoisuus varmistetaan. Kerrotaan kuinka tietoon perustuva suostumus aiotaan hankkia ja kuinka tutkimusaineistoa tullaan käsittelemään, säilyttämään ja hävittämään. Myös tutkijan oman asemoitumisen eettisyyttä tulee tarkastella. (Huhtakangas.)

Tutkimuksen luotettavuudesta tulee tutkimussuunnitelmaan kirjata, mitkä tekijät vahvistavat ja heikentävät tutkimuksen luotettavuutta ja kuinka nämä tekijät aiotaan ottaa huomioon. Luotettavuuden arviointiin vaikuttaa onko kyseessä määrällinen vai laadullinen tutkimus. Lisää tietoa määrällisen tutkimuksen luotettavuudesta löydät täältä ja laadullisen tutkimuksen luotettavuudesta täältä. (Huhtakangas.)

Aikataulu, rahoitus ja resurssit- osio sisältää realistisen arvion aikataulusta, mikä yleensä koostuu tutkimuksen eri vaiheista. Jos tutkimuksella on ulkopuolisia rahoittajia, tulee suunnitelmasta käydä ilmi ketä nämä rahoittajat ovat, paljonko rahoitus kokonaisuudessaan on sekä miten ja mihin rahoitus käytetään. Jos rahoitus on vasta hakuvaiheessa, selvitetään suunnitelmassa mistä ja kuinka sitä aiotaan hakea.  Resursseista puolestaan määritellään tutkimusryhmä ja mahdolliset yhteistyötahot. Näistä molemmista eritellään jäsenten tehtävät ja roolit. (Huhtakangas.)

Kuten edellä esitetystä koosteesta voi huomata, tutkimussuunnitelman tekeminen on monivaiheinen prosessi joka vie varmasti suuren määrän aikaa. Voidaan kuitenkin sanoa, että mitä enemmän tutkimussuunnitelman tekemiseen panostaa niin sitä helpomi tutkimus on itsessään toteuttaa, kun kaikki vaiheet on jo etukäteen tarkoin määritelty.

Seuraavassa tekstissäni aion käsitellä aihetta "määrällisen tutkimuksen raportointi ja luotettavuus". Toivottavasti jaksatte pysyä matkassa mukana, lukuintoa!

LÄHTEET:
Huhtakangas M. Luentomateriaali. 18.9.2019.
Kanste O & Siira H. Luentomateriaali. 18.9.2019.