Erilaisia analyysityyppejä

Moikka! Tässä kirjoituksessa käsittelen erilaisia aineiston analyysityyppejä. Käyn läpi sisällönanalyysin, narratiivisen analyysin ja tekstianalyysin. Tämänhetkinen ajatukseni on, että oman Pro Gradu- tutkielmani aineiston analyysimenetelmä olisi induktiivinen sisällönanalyysi, joten perehdyn siihen tekstissäni hieman syvällisemmin.

SISÄLLÖNANALYYSI

On olemassa monia erilaisia tapoja analysoida laadullista aineistoa. Sisällönanalyysi on melko usein käytetty menetelmä ja sillä on pitkä historia. Sisällönanalyysiä on käytetty jo 1800-luvulta alkaen, mutta tieteellisenä analyysimenetelmänä se on ollut käytössä vasta 1990-luvun alusta alkaen. Sisällönanalyysiä voidaan käyttää, kun halutaan analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Sitä voidaan käyttää, kun luodaan luokkia, käsitteitä, malleja, käsitteellisiä rakenteita tai karttoja kuvaamaan tutkimusilmiötä.  Sisällönanalyysi on käytössä silloin, kun tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ihmisen kokemuksia ja näkökulmaa. Tavoitteinaa ei ole yleistää tuloksia, vain kuvata jotain ja lisätä ymmärrystä ihmisten kokemuksista ja näkökulmista. (Kyngäs.)

Sisällönanalyysissä käytetty data voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä, pääasia kuitenkin on että datan tulee olla kirjoitetussa muodossa. Aineisto voi olla peräisin haastattelusta, havainnoista, päiväkirjoista tai vaikka potilasasiakirjoista. Tavallisesti analyysiprosessi etenee niin, että aineisto pelkistetään, luokitellaan ja lopuksi muodostetaan käsitteitä, jotka kuvaavat jotain tiettyä asiaa. (Kyngäs. )

Olen valinnut omaan tutkimukseeni aineistonanalysointimenetelmäksi induktiivisen sisällönanalyysin, koska isien kokemaa synnytyksen jälkeistä masennusta ei juurikaan ole tutkittu isien kokemusten näkökulmasta. Induktiivinen sisällönanalyysi sopii käytettäväksi juuri silloin, kun aikaisempaa tutkimustietoa ei ole tai se on pirstaleista. (Elo & Kyngäs 2008.) 

Induktiivinen sisällönanalyysi etenee useimmiten  niin, että litteroidusta haastatteluaineistosta (tai muusta kirjallisesta, mutta omassa tapauksessani kyseessä tulee olemaan haastatteluaineisto) "koodataan" tutkimuskysymykseen vastaavat kohdat pelkistetyiksi ilmauksiksi. Tämän jälkeen kaikki samaa tarkoittavat ilmaukset kootaan yhteen ja ryhmitellään omiksi ryhmikseen. Samaan asiaan liittyvät ryhmät luokitellaan alaluoksiksi ja alaluokat tarvittaessa vielä yläluokiksi. (Elo & Kyngäs 2008.)

Eddy ym. (2019) ovat julkaisseet hyvin mielenkiintoisen tutkimuksen isien kokemasta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, jossa mm. sisällönanalyysin avulla analysoitiin isien verkkokirjoituksia (blogit, keskustelupalstat ym.) aiheeseen liittyen. Isät eivät puhu aiheesta juurikaan julkisesti, koska se on usein hävetty ja salattu aihe, joten verkkokirjoitukset olivat mielestäni hyvin oivallettu tapa löytää aineistoa aiheen tutkimista varten.

Isien kokema synnytyksen jälkeinen masennus on erittäin monitahoinen ja herkkä hoitotyön ilmiö, mikä tukee induktiivisen sisällönanalyysin sopivuutta omaan tutkimukseeni (Elo & Kyngäs 2008.) Toisinaan sisällönanalyysin luotettavuutta on kyseenalaistettu, mutta Elo ym. (2014) ovat kehittäneet tarkistuslistan, jonka avulla sen luotettavuutta voidaan arvioida ja parantaa. Tarkistuslistassa käydään läpi tutkimus vaihe vaiheelta, aina suunniteluvaiheesta raportointiin saakka. Tätä listaa aion hyödyntää myös omassa tutkimuksessani. 

NARRATIIVINEN ANALYYSI

Narratiivinen analyysi on laadullinen menetelmä, mutta toiset mieltävät sen jopa omaksi teoriakseen. Narratiivilla tarkoitetaan kronologisesti ja loogisesti toisiinsa liittyvien tapahtumien muodostamaa tarinaa tai kertomusta. (Pirkola.)

Aluksi, 1920-luvulla, narratiiveja tutkittiin kirjallisuudesssa, mutta jo 50-luvulta lähtien enemmän myös puheessa, esim. tekniikan kehittymisen näkökulmasta. Narratiivinen analyysi sopii terveystieteisiin hyvin, erityisesti haastatteluaineistojen yleistymisen myötä. (Pirkola.)

Narratiivisen analyysin pohja on sisällönanalyyissä. Se eroaa sisällönanalyysistä kuitenkin suuresti, sillä narratiivinen analyysi on aina tulkinnallista eli se ei anna vastaukseksi absoluuttista totuutta. Grounded theorystä se taas eroaa niin, että tarina säilyy koskemattomana ja konteksti säilyy, kun taas grounded theoryssä pyritään laajempiin yleistyksiin ja teorioihin. (Pirkola.) 

Narratiivinen analyysi on aina sidonnaista aikaan sekä sosiaalisen ja kulttuuriseen ympäristöön. Se on suhteellista ja kontekstuaalista. Kertoja ja tutkija voivat rakentaa "tarinaa" yhdessä ja silloin täytyykin pohtia onko aineisto haastateltavan monologi vai haastatateltavan ja tutkijan dialogi.  Tätä täytyy osasta pohtia myös analyysiin vaikuttavuuden kannalta. (Pirkola.)

Monesti laadullisen tutkimuksen luotettavuutta ja etiikkaa arvioidessa tarkastellaan tutkimuksen uskottavuutta, riippumattomuuta, siirrettävyyttä sekä vahvistettavuutta. Myös tutkimusprosessin läpinäkyvyys ja systemaattisuus ovat tärkeässä roolissa. Narratiivisen analyysin näkökulmasta tarkasteltuna, tutkijan roolin ja aseman esiintuominen on kuitenkin kaikista tärkeintä. (Pirkola.)

TEKSTIANALYYSI

Tekstianalyysiä voidaan käyttää periaatteessa minkä tahansa kirjoitetun aineiston analyosoimiseen. Aineistona voi toimia esimerkiksi sanomalehtijutut, arviointiraportit, potilasasiakirjat tai vaikkapa päiväkirjat. Aineiston koko määräytyy tutkimuksen tarkoituksen mukaan. Tarvitaan suurempi aineisto, jos tarkastellaan tekstiä laajemmasta näkökulmasta esim. sävyjä ja tyylejä kuin tulkittaessa esim. yksittäisten sanojen valintaa. Tutkija itse arvioi, kuinka suuri aineiso tarvitaan tutkimustehtävän vastauksen saavuttamiskesi. (Suhonen.)

Tekstianalyysissa tekstiä tulkitaan tekstintutkimuksen keinoin. Siinä on samankaltaisia piirteitä sisällön analyysin ja diskurssianalyysin kanssa. Tekstianalyysin kohteen on kuitenkin usein epäsuorat ulottuvuudet, kuten teksttin piilosisällöt vaikkapa arvojen, asenteiden ja mielipiteiden muodossa. Kohteena voi kuitenkin olla myös käytety sanat tai muut "ilmisisällöt".  Tekstianalyysiä tehdessä tulisi aina muistaa säilyttää tieteellinen ote ja näin ylläpitää tulkinnan luotettavuutta. Tekstianalyysi voi olla ensisijainen analyysimenetelmä, mutta usein se kuitenkin on täydentävä menetelmä jonkin toisen menetelmän rinnalla. (Suhonen.)

Tekstianalyysissä tekstistä analysoidaan yksityiskohtia sekä kontekstia. Yksityiskohtia voivat olla käytetyt sanat, kielen tyyli jne. Kontekstia tarkastellessa taas otetaan huomioon, missä ja milloin teksti on julkaistu, kenelle se on suunnattu, kuka sen on kirjoittanut ja mikä on tekstin tarkoitus, mihin se pyrkii. Tekstiä siis tarkastellaan aina kontekstisidonnaisesti eli siinä tilanteessa, jossa se on kirjoitettu. (Suhonen.)

Tuloksia raportoidessa kerrotaan, mihin tekstin tulkinnassa on keskitytty (sävyt, tyylit yms,). Pohdinnassa tuloksia tulkitaan laajemmasta näköklmasta. Mistä havaitut asiat kertovat, mitä ne merkitsevät tutkimuksen tarkoituksen näkökulmasta. Luotettavuuden lisäämiseksi olisi suositeltavaaa, jos analyysiä olisi tekemässä enenmmän kuin yksi tutkija. (Suhonen.)

Mielestäni Eddyn ym. (2019) tutkimusaineistoon olisi voinut tehdä myös tekstianalyysiä ja tutkia sitä erilaisista näkökulmista. Näitä näkökulmia olisivat voineet olla vaikkapa se, kuinka isien kokema häpeä näyttäytyy verkkokirjoituksissa tai miten isien verkkokirjoitukset ilmentävät heidän yksinäisyyttään ja vertaistuen kaipuutaan. 

LÄHTEET:
Eddy B, Poll V, Whiting J & Clevesy M. (2019). Forgotten Fathers: Postpartum Depression in Men. Journal of Family Issues, 40(8), pp. 1001-1017.
Elo S & Kyngäs H (2008). The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing, 62, 107-115
Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K. & Kyngäs H. (2014). Qualitative Content Analysis. A Focus on Trustworthiness DOI: 10.1177/2158244014522633 February 2014

Kyngäs H. Luentomateriaali. 9.10.2019

Pirkola H. Luentomateriaali. 9.10.2019

Suhonen M. Luentomateriaali. 2.10.2019