Hei! Tämänkertaisena aiheena on Pro Gradu- artikkelina. Aihe kiinnostaa itseäni kovasti ja itsekin mielelläni toteuttaisin artikkelimuotoisen gradun. Isien synnytyksen jälkeistä masennusta ei ole tutkittu kansallisella tasolla lainkaan ja siksi olisikn mielestäni tärkeää että artikkelini julkaistaisiin kotimaisessa alan tieteellisessä lehdellä (Hoitotiede tai Tutkiva Hoitotyö), jotta tietämys aiheesta leviäisi.
Artikkeligradu on sopiva vaihtoehto, jos haluaa syventää ymmärrystään aiheesta ja osallistua tieteellisten tulosten näkyväksi tekemiseen ja käyttöön. Sillä on mahdollista saada näkyvyyttä tutkimukselle, sillä voidaan sanoa että ilman julkaisua ei ole olemassa tieteellisiä tuloksia. Tutkimustulokset tuodaan julkisen arvioinnin ja kritiikin piiriin ja näin on mahdollista herättää keskustelua. Ennenkaikkea artikkeligradu on arvoka oppimiskokemus ja tärkeää myös yliopistojen tuloksellisuudelle. (Kääriäinen.)
Artikkeligradu eroaa toteutukseltaan jonkin veran perinteisestä gradusta. Työtä ei ladata verkkoon vaan se julkaistaan vasta tieteellisessä lehdessä artikkelina. Työn kirjallinen osuus on päivitetty tutkimussuunnitelma, kun taas perinteinen gradu toteutetaan e-gradun muodossa. Perinteinen gradu päättyy arviointiin, mutta artikkeligradun prosessi jatkuu usein pidempään. Joudutaan odottamaan refereiden palautteita ja usein korjaamaan artikkelia, prosessi voi olla pitkäkin joten opiskelijan on sitouduttava jatkamaan sitä julkaisuun asti vielä opintojen päätyttyäkin. (Kääriäinen.)
Ennen oman artikkelin kirjoittamista on valittava lehti. Lehteen tulee tutustua huolellisesti ja lukea uusimmat artikkelit läpi. Erityisesti rakenteeseen ja sisältöön tulisi kiinnittää huomiota. Seuraavaksi tulisi suunnitella oma aikataulu ja miettiä, milloin aikoo krjoittaa. Kirjoittaminen aloitetaan tutkimuksen tarkoituksesta, tutkimuskysymyksistä ja menetelmäosasta. Seuraavaksi kirjoitetaan tulokset ja vasta tämän jälkeen siirrytään viitekehykseen, johdantoon, pohdintaan ja tiivistelmään. Otiskko muotoutuu usein vasta viimeisenä. Otsikko ja tiivistelmä ovat tärkeitä, sillä niihin lukija kiinnittää ensimäisenä huomionsa. On tärkeää pidättäytyä olennaisissa asioissa. Tiivistelmästä tulee käydä läpi tutkimuksen tarkoitus, käytetty metodologia, keskeiset tulokset ja käytännön merkitys. (Kääräinen.)
Artikkelin kirjoitusprosessi voidaan jakaa kolmeen osaan, joita ovat tekstin tuottaminen, jäsentäminen ja karsiminen. Jäsentäminen ja karsiminen ovat mahdollisia vasta kun yhtään tekstiä on tuotettu, joten alkuun pääseminen on merkittävä vaihe. Käsikirjoituksen saattaa joutua lukemaan jopa kymmeniä kertoja ennenkuin se on valmis, tähän on hyvä varautua. Kirjoittamisen osiinjakaminen helpottaa, kun tekstiä voi työstää itselleen mielekkäässä järjestyksessä. (Auvinen 2015.)
Artikkelia tulisi antaa myös muille luettavaksi, sillä on tärkeää että ulkopuolinen ymmärtää tekstin. Palautteesta tulisi pystyä ottamaan opikseen ja muokata tekstiä sen mukaan, vaikka palaute ja korjausehdotukset tuntuisivatkin ikäviltä. (Kääriäinen.)
Odotan artikkelin kirjoittamista innolla, mutta silti pelonsekaisin tuntein. Välillä mietin, onko minusta siihen todella ja toisinaan koen suunnatonta itsevarmuutta. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kuinka kivinen tie tulee olemaan.
LÄHTEET:
Auvinen A 2015. Kuinka kirjoitan tieteellisen artikkelin - ohjeita nuorelle tutkijalle. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 131(16):1460-6.
Kääräinen M. Luentomateriaali. 16.10.2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti