Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Hei! Seuraavaksi aiheena on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Koko tieteellisen tutkimuksen kentästä, systemaattinen kirjallisuuskatsaus on itselleni ehdottomasti tutuin menetelmä. Tein ammattikorkeakoulun opinnäytetyöni sekä kandidaatin tutkielmani mukaillen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen metodia ja muistan sitä kysyttäneen myös pääsykoekysymyksenä yliopistoon hakiessani.

SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS

Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella pyritään harhattomasti tunnistamaan ja keräämään jo olemassa olevaa tietoa alkuperäistutkimuksista. Sillä pyritään arvioimaan kriittisesti tiedon laatua ja yhdistelemään eli syntetisoimaan tuloksia rajatusta aiheesta kattavasti. Sillä voidaan luoda yleistettävää tietoa ja tehdä luotettavia johtopäätöksiä toimenpiteiden tai menetelmien luotettavuudesta, ilmiön ominaisuuksista ja arvioida tiedon sovellettavuutta käytäntöön. (Kaakinen.)

Systemaattisia kirjallisuuskatsauksia tarvitaan, koska alkuperäistutkimuksia ilmestyy vuosittain paljon ja tiedon löytäminen sekä ajantasalla pysyminen on sen vuoksi hankalaa. Systemaattinen ja kriittinen tiedon arviointi ja yhdistely on näytöön perustuvan toiminnan edellytyksenä. Järjestelmälliset katsaukset ovat lisääntyneet terveystieteissä huomattavasti viimeisten 5-10 vuoden aikana. Tutkimuksen rahoittajat saattavat painottaa järjestelmällistä katsausta rahoituspäätöksessään. (Kaakinen.)

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on järjestelemällisesti etenevä prosessi, jonka vaiheet on erotettavissa, joka on läpinäkyvä ja toistettava. Läpinäkyvyyttä ja toistettavuutta lisää vaihdeiden erittäin tarkka raportoiminen. Katsaus perustuu tutkimussuunnitelmaan ja yleensä tehdään alustava kirjallisuushaku. (Kaakinen.)

Järjestelmällisillä katsauksilla on suuri merkitys käytännön hoitotyössä. Niitä käytetään terveydenhuollon päätösten tukena ja ne toimivat sekä Käypä Hoito- että hoitotyön suositusten taustalla.. Tutkimustyössä taas niitä käytetään tiedonlähteinä. Tämä auttaa tunnistamaan tutkimusaukkoja ja ehkäisee uusien tarpeettomien tutkimusten käynnistämistä. (Kaakinen.)

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen on monivaiheinen tapahtumien jatkumo. Aluksi tehdään hyvä taustatyö, haetaan jo aiheesta tehtyjä valmiita systemaattisia katsauksia. Käytetään metodikirjallisuuta ja mietitään tarkkaan, mihin tutkimuksella haetaan vastausta. Tämän jälkeen voidaan tehdä alustavia hakuja ja tutkimussuunnitelma. (Kaakinen.)

Seuraavaksi muotoillaan tutkimuskysymykset. Määritellään keskeiset käsitteet ja huomioidaan niiden sisältyminen tutkimuskysymykseen. Tämän jälkeen määritellään hakusanat ja tietokannat sekä laaditaan alkuperäistutkimusten sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Kun edellä mainitut asiat on määritelty ja kirjattu ylös, voidaan tehdä tietokantahaut. Jokainen haku on dokumentoitava huolellisesti hakutuloksia myöten. Tulokset käydään läpi ensin otsikon perusteella ja valitaan näistä mahdollisesti tutkimuskysymykseen vastaavat mukaan. Sen jälkeen jokaisesta jäljellä olevasta luetaan tiivistelmät ja valitaan jälleen vain sopivat mukaan. Lopuksi kaikki jäljellä olevat tutkimukset luetaan kokonaan ja näistä valitaan katsaukseen mukaan otettavat alkuperäistutkimukset. Tulokset taulukoidaan ja näistä tehdään synteesi. Lopuksi koko prosessi ja tulokset sekä niiden hyödynnettävyys raportoidaan. (Kaakinen.)

Järjestelmälliset katsaukset tutkimusmenetelminä ovat vaativia ja onnistumisen edellytyksenä on tutkijoiden kokemus. Jotta julkaistut katsaukset olisivat yhdenmukaisia, tulisi kiinnittää huomiota eri lehtien ohjeistuksiin. Ohjeistuksien tulisi olla riittävän yksityiskohtaset, jotta yhdenmukaisuus voidaan taata. (Pölkki ym. 2012.)

LÄHTEET: 

Kaakinen,P. Luentomateriaali. 2.10.2019
Pölkki T Kanste O, Elo S, Kääriäinen M, Kyngäs H 2012. Järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten metodologinen laatu: katsaus kansainvälisiin ja kansallisiin hoitotieteen julkaisuihin vuodelta 2009−2010. Hoitotiede 24 (4), 335–348.