Tutkimusetiikka ja tutkimusluvat

Hei! Tämän kirjoituksen aiheena ovat tutkimusetiikka ja tutkimusluvat.

Kaiken tieteellisen toiminnan ydin on tutkimuksen eettisyys. Tutkimuksen rehellisyyttä, huolellisuutta sekä tarkkuutta tulee arvioida koko tutkimusprosessin ajan. (Polit& Beck 2012, Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012) Tutkimusetiikka kattaa moraalisina valintoina ja päätöksinä koko tutkimusprosessin aiheen valinnasta tutkimuksen tulosten vaikutuksiin ja aineiston säilyttämiseen saakkaa. Tutkimuskohteen valintaan, menetelmän valintaan, aineiston hankintaan, tieteellisen tiedon luotettavuuteen, tutkittavien kohteluun, tutkimustulosten vaikutuksiin ja tiedeyhteisön sisäisiin toimenpiteisiin liittyy aina eettisiä kysymyksiä. Tutkimusetiikka voidaan luokitella normatiiviseksi etiikaksi, koska se pyrkii vastaamaan oikeista säännöistä, joita tutkimuksessa tulee noudattaa. (Juntunen.)

Pietarinen ym. 2002 ovat listanneet eettisten vaatimusten listan tutkijoille. Tähän listaan sisältyvät älyllisen kiinnostuksen vaatimus, tunnollisuuden vaatimus, rehellisyyden vaatimus, vaaran eliminoiminen, ihmisarvon kunnioittaminen, sosiaalisen vastuun vaatimus, ammatinharjoituksen edistäminen sekä kollegiaalinen edistäminen. (Juntunen.)

Lääke- ja terveystieteelliseen tutkimukseen liittyy keskeisiä periaatteita. Ihmisarvon loukkaamattomuutta tulee kunnioittaa ja tämä on perusta kaikelle toimimiselle. Haavoittuvassa asemassa olevat koehenkilöt tulee huomoida. Tutkittavan etu ja hyvinvointi tulee aina asettaa tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle, eli terveyttä tai elämää vaarantavaan tutkimukseen ei voi osallistua vaikka koehenkilö näin itse haluaisikin. Terveydellisen tai tieteellisen oletettavissa olevan hyödyn tulee olla selvästi suurempi kuin tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat. Vahingon välttämisen periaate on kirjattu lainsäädäntöön. Tutkimusta ei saa suorittaa ilman tutkittavan tai hänen laillisen edustajansa suostumusta ja suostumuksen tulee olla tietoinen. Tutkimuksen eettinen hyväksyttävyys arvioidaan eettisessä toimikunnassa ennen tutkimuksen aloittamista tietyissä tutkimuksissa. (Juntunen.)

Tutkimuseettinen neuvottelukunta eli TENK on perustettu vuonna 1991. Sen tehtävänä on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimusetiikkaa sekä ennaltaehkäistä tutkimusvilppiä. TENK valvoo ja tilastoi tiedevilppitutkintaa Suomessa sekä koordinoi ihmistieteiden alan tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia. (Juntunen.)


Hyvä tieteellinen käytäntö on määritelty TENKin julkaisussa "Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa" (2012) . Keskeisesti siihen liittyvät toimintatapoina rehellisyys, yleinen huolellisuus sekä tarkkuus. Hyvää tieteellistä käytäntöä ovat myös eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät sekä avoimuus ja vastuullisuus julkaisemisessa. On myös tärkeää huomioida ja viitata muiden tutkijoiden työhön asianmukaisesti. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta on ensisijaisesti tutkijalla itsellään mutta sen lisäksi tutkimusryhmällä ja sen vastuullisella tutkijalla, korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla sekä yksikön ja laitoksen johdolla. (Juntunen.)

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella kaikki tutkimius on luvanvaraista ja edellyttää aina sairaanhoitopiirin tutkimuslupaa. Tutkimusluvan lisäksi muitakin viranomaislupia tai lausuntoja saatetaan edellyttää, jotta tutkimus voidaan aloittaa. Tutkimuslupa myönnetään korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja kaikki tutkimukset kirjataan tutkimusdiariin. Jos suunnitelma muuttuu, vastaava tutkija vaihtuu tai luvan olemassaoloaika päättyy, on tutkimuslupa haettava uudeelleen. (Juntunen.)



LÄHTEET:
Juntunen J. Luentomateriaali. 30.10.2019
Polit DF & Beck CT (2012) Nursing research. Generating ja Assessing Evidence for Nursing Practise. Lippincott Williams & Wilkins. Philadelphia.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012.